Sopimusvuori

 

Markku Ojanen

   tiedottajanpöytä
                                                                                                                                   Tiedottajan pöytä

 Vielä virtaa -televisiosarjan eräässä jaksossa Foggy ja Clegg ovat Compon vieraana. Compo ei turhia huolehdi, ei ulkonäöstään eikä kotinsa järjestyksestä. Compo alkaa etsiä kameraansa. Foggy, joka on järjestyksen perikuva, toteaa: ”Et etsi järjestelmällisesti”. Johon Compo: ”En koskaan kadota tavaroita järjestelmällisesti”.

Kertooko ulkoinen epäjärjestys myös sisäisestä kaaoksesta? Sekasorron keskellä voi kuitenkin olla harmoniaa ja tasapainoa. Järjestys voi perustua pakonomaiseen ajatukseen, että kaiken on aina oltava paikallaan. Mitään muuta ei ehdi tekemäänkään. Luovien ihmisten joukossa on ollut monia, jotka ovat eläneet suuren kaaoksen keskellä.

Kuitenkin epäjärjestys on usein epämiellyttävää. Välillä työläännyn siihen, että työhuoneeni pursuaa kirjoja, mappeja ja paperipinoja. Sitten järjestetään innolla tuntikausien ajan. Hyvä järjestys kestää muutamia päiviä, sitten taas sekasorto palaa. Silti minun sekasortoni on kaukana siitä, mitä olen nähnyt muutamien tutkijakollegoiden työhuoneissa. Tiedän aika hyvin, mitä missäkin on. Silti joudun joskus etsimään jotakin kirjaa pitkään ennen kuin se löytyy.

Meidän ei tarvitse yhtyä Picassoon – emmehän ole Picassoja – joka totesi, että ”jokainen luomistyö perustuu kaiken entisen tuhoamiseen”, mutta voimme silti myöntää, että epäjärjestys voi synnyttää loistavia ideoita. Usein ideat vaativat niin paljon energiaa, että on mahdotonta laittaa kirjoja tai materiaaleja paikalleen. Sekavat pinot vain kasvavat, kun ei millään ehdi laittamaan niitä paikalleen.

Jokin optimitila varmaankin pätee järjestykseen. Täydelliseen järjestykseen kuluu valtavasti aikaa ja suuri epäjärjestys johtaa siihen, että tärkeitä asioita pitää jatkuvasti etsiä. Arkistointimenetelmät ovat yleensä vaativia ja aikaa vieviä. On vaikea keksiä sellaista menetelmää, jonka voisi pitää jatkuvasti ajan tasalla. Yrityksiä on kyllä tehty ja oppaita on tarjolla. Onko täydellisyyteen pyrkimisessä kyse siitä, että halutaan kieltää maailman ennustamattomuus ja hallitsemattomuus?

Järjestäminen voi olla myös tärkeimpien asioiden lykkäämistä. Järjestäminen on mekaanista eikä vaadi paljoakaan. Kun järjestää, on tekevinään jotakin ja kun tulos vielä näkyy, syntyy näennäisen tuloksellisuuden illuusio.

Ystäväni kertoi yrityksestä, jossa maksettiin bonusta työpöydän siisteydestä. Johtajalla on luultavasti ollut siisteysmania, sillä järjestämiseen kuluva aika on pois todellisesta työstä. Toki ”tavarat paikalleen” ideassa on järkeä silloin, kun useat ihmiset käyttävät samoja työkaluja, mutta työpöydän siisteys ei kerro tuloksellisuudesta.

Seuraavat tulokset kuitenkin panevat sotkuisen työpöydän äärellä työtään tekevän miettimään.

Kun huone on sotkuinen, se on yhteydessä moniin itsehallintaa kuvaaviin asioihin. Sotkuisen huoneen omistajat olivat halukkaampia ottamaan heti pienemmän summan rahaa, vaikka olisivat saaneet suuremman myöhemmin. Siistissä tutkimuslaboratoriossa koehenkilöt valitsivat useammin tervellisiä välipaloja verrattuna sotkuiseen. Selkeä sivusto houkuttelee antamaan avustuksia paremmin kuin huonosti laadittu. Armeliaisuus ja avuliaisuus liittyvät itsehallintaan, koska sitä tarvitaan oman itsekkyyden voittamisessa. Lisäksi muiden ajatteleminen vahvistaa itsekuria. Sen vuoksi myös selkeä internetsivusto edistää myönteistä käyttäytymistä.

(Baumeister & Tierney, 156-7)
Baumeister, Roy F. & Tierney, John (2012). Willpower. Why self-control is the secret to success. Lontoo: Penquin.

Sopimusvuori_Facebookissa