Sopimusvuori

 

Pirkko Kelemen

Kulttuuri, luovuus ja hyvinvointi

Kulttuuri on ”koko se moninaisuus, joka muodostuu yhteiskunnille tai yhteiskuntaryhmille tyypillisistä henkisistä, aineellisista, älyllisistä ja emotionaalisista piirteistä”, määrittelee UNESCO. Kulttuurilla ymmärretään myös ihmisten toiminnoissaan tuottamia, ymmärtämiä ja välittämiä merkityksiä. Luovuudella on kulttuurissa erityinen rooli ja taiteen tekeminen on erityinen tapa ilmaista itseään ja toteuttaa luovuuttaan. Taiteessa tieto, taito, tunne ja tahto vaikuttavat kokonaisvaltaisesti yhdessä puhutellen vastaanottajia. Ihmiset toteuttavat itseään ja vaikuttavat oman toimintaympäristönsä tai koko yhteiskunnan arvoihin ja käytäntöihin.

Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja emotionaalista hyvää oloa. Hyvinvointi on osin mitattavaa, osin arvostuksia ja kokemuksia. Se syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristön, palvelujen ja yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin osia ovat terveys, toimintakyky, ihmissuhteet, osallisuus, elinympäristö, toimeentulo, yhteisöllisyys, mielekäs tekeminen ja perusturvallisuus. Hyvinvoinnin merkitys voi muuttua ihmisen elinkaaren aikana.

WHO:n holistisessa ja kulttuurisessa terveyskäsityksessä terveyteen liitetään kokemus hyvinvoinnista ja elämän laadusta. Terveys nähdään toiminnallisuutena, voimavarana, osallisuutena ja dynaamisena tilana, jossa henkilön oma kokemus on tasapainossa hänen hyvälle elämälle asettamiensa tavoitteiden kanssa. Väestön terveyteen nähdään vaikuttavan myös kulttuuristen, sosiaalisten ja fyysisten ympäristötekijöiden (WHO 1998).

Kulttuuri pidentää ikää

Taiteen ja kulttuurin harrastamisella on tutkitusti myönteinen vaikutus yksilöiden elämänhallintaan, terveyteen ja hyvinvointiin, jopa elinikään. Omat merkityskokemukset, elämykset, luovuus, vuorovaikutus ja yhdessä toimiminen toisten ihmisten kanssa vahvistavat identiteettiä.

Kulttuurisilla menetelmillä, yhteisötaiteella ja kädentöillä voidaan ehkäistä syrjäytymistä ja edistää työkykyä. Peruslähtökohtia ovat sekä yksilöllisten voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen että riskitekijöiden tunnistaminen ja ehkäiseminen. Kulttuuritoiminta ja taidelähtöiset menetelmät ovat tärkeä osa fyysistä, henkistä ja sosiaalista kuntoutusta.

Kulttuuri kuuluu hyvän elämän eväisiin

Suomen Kuntaliiton sivistyspoliittisessa ohjelmassa linjataan opetus- ja kulttuuripalveluja vuoteen 2015 asti. Siinä kulttuuri määritellään peruspalveluksi, joka tukee yksilön positiivisia prosesseja, tuo alueelle elinvoimaisuutta ja ehkäisee ennalta terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Kulttuuripalvelut nähdään osana moniammatillisia verkostoja, jolla tuetaan myös monikulttuurisuutta ja suvaitsevaisuutta. Strategiassa korostetaan kulttuuria yhteiskunnan aktiivisena voimana sekä yhteisön että yksilön tasoilla. Kulttuuri ja liikunta on yhdistetty kunnan hyvinvointipolitiikan ja terveydenhuollon osaksi. Taiteen ja kulttuuritoiminnan nouseminen marginaaleista lähemmäksi arkea ja elämää on tapahtunut monen kulttuuripoliittisen kehitysvaiheen ja koko yhteiskunnan muutoksen seurauksena.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja Maija Perho toteaa, että ”kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämistyössä kysymys on kulttuuripalvelujen, kulttuurin kokemisen ja sen tuottamiseen osallistumisen merkityksen julkituomisesta ja ymmärtämisestä eri tahoilla ja toiminnoissa. Tilausta ja tarvetta on niin päivähoidossa, kouluissa, työttömien aktivoinnissa ja osallistamisessa, vanhustenhuollossa ja syrjäytymiskehityksen torjunnassa. Kulttuuri yksinkertaisesti kuuluu hyvän elämän eväisiin. Se rikastuttaa, voimaannuttaa ja hoitaa sekä mieltä että kehoa”.

Arjen kulttuurisuus eli se, että ihmiset voivat arkielämässään kokea ja tehdä elämänsä merkitykselliseksi ja mielekkääksi on edellytys henkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille.  Arjen kulttuurisuus avaa näkökulman sekä ihmisen omaan että yhteiskunnallisten toimijoiden mahdollisuuksiin käyttää taidetta ja kulttuuria osallistumisen ja osallisuuden tuottamisessa.

Taide- ja kulttuuritoiminta ehkäisevän työn lähteenä ovat muun muassa taiteen itsenäisesti tapahtuvaa tai ohjattua harrastamista, käyntejä kulttuurikohteissa tai vierailuja taideinstituutioissa. Se sisältää myös päivätoiminnan toiminnalliset kulttuuriryhmät ja kädentaitojen ryhmät sekä vaikkapa museo- ja taidenäyttelykäynnit. Taidetta voidaan soveltaa monin tavoin mm. voimauttavan taiteen tai yhteisötaiteen prosessien keinoin.

blogikuva kaa-web blogikuva kaa2-web

Arjen kulttuuri hyvinvoinnin edistäjä Kaarisillan päivätoimintakeskuksessa

Näillä ajatuksilla varustettuna lähdimme Kaarisillassa toteuttamaan joulunalusprojektia, kauppakeskuksen joulukuusen koristelua. Tavoitteemme ja toiveemme täyttyi sillä kuusenkoristeiden valmistaminen yhdessä oli huippu kokemus. Tähtinauhojen lisäksi jokainen teki omannäköisensä kortit kuuseen, joissa kertoi Kaarisillan päivätoiminnan merkityksestä itselleen ja toisaalta lähettää jouluterveiset.

Kaarisillassa luovat toiminnot ja projektit ovat moninaisia, valokuvaus ja blogin ylläpito uusimpina muotoina. Tutustumme kirjallisuuteen ja klassiseen musiikkiin, kirjoitamme ja maalaamme. Luovuudesta voi saada voimavaroja ja valmiuksia omaan kuntoutumiseen. Retkiä teemme museoihin ja muihin kulttuurikohteisiin, nähtävyyksiin ja lähiseuduille. Osallistumme Sopimusvuoren ja yhteistyökumppanien yhteisiin tapahtumiin, käymme ulkona syömässä ja tuomme juhlia yksikön arkea piristämään. Ruohonjuuritason arjen kulttuuria, jonka merkitys on valtava.

Oikeus ja mahdollisuus tehdä taidetta ja osallistua kulttuuritoimintaan riippumatta asuinpaikasta tai elinympäristöstä oman halunsa, toimintakykynsä ja luovien voimavarojensa mukaisesti pitää olla olemassa koko elämän ajan, myös elämäntilanteiden vaihtuessa!

Sopimusvuori_Facebookissa